Kaakkois-Suomessa haluttiin vahvistaa ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia vihreä vety ja hiilidioksidin hyödyntäminen voisivat avata alueen yrityksille. Aihe on ajankohtainen, koska vetytalous, P2X-ratkaisut ja uusiutuvan energian ympärille rakentuvat arvoketjut vaativat toteutuakseen yritysten, oppilaitosten ja muiden alueellisten toimijoiden yhteistyötä. LAB-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk halusivat osana Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -hanketta selvittää, missä yritysten kiinnostus, osaaminen ja konkreettiset kehitystarpeet olivat.
Yritysten näkemykset työn lähtökohdaksi
Haasteeseen tartuttiin yhdistämällä kyselyaineiston analyysiä, haastatteluja ja osallistavaa työskentelyä. Double Roundin yhteistyökumppani toteutti yli 50 henkilön kyselyn, jonka vastauksia tulkitsimme ja jäsensimme osana kokonaiskuvan rakentamista. Aineiston avulla muodostettiin kuvaa yritysten valmiuksista, osaamistarpeista ja kiinnostuksesta vihreän vedyn ja hiilidioksidin hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tavoitteena ei ollut käsitellä vetyä vain teknologisena tulevaisuusteemana, vaan tuoda keskustelu lähemmäs yritysten omaa toimintaa: mitä mahdollisuuksia tähän voisi liittyä, millaista osaamista tarvitaan ja kenen kanssa asioita kannattaisi kehittää eteenpäin.
Työ jatkui kahdessa osallistavassa tilaisuudessa. Mini-hackathonissa yritykset ja sidosryhmät tarkastelivat vihreän vedyn ja hiilidioksidin mahdollisuuksia alueellisten arvoketjujen ja oman toimintansa näkökulmasta. Haastepajassa taas syvennyttiin tunnistettuihin kehitystarpeisiin, yhteistyön edellytyksiin ja siihen, mitä toimivan vetytalouden ekosysteemin rakentaminen Kaakkois-Suomessa käytännössä vaatisi.
Laajasta teemasta konkreettisia kehityssuuntia
Kokonaisuus toi näkyväksi, millaisia näkemyksiä yrityksillä oli vihreän vedyn, hiilidioksidin hyödyntämisen ja P2X-ratkaisujen mahdollisuuksista. Työn tuloksena LAB ja Xamk saivat kyselytulokset, haastatteluiden yhteenvedon ja analyysin sekä koosteet työpajoista. Kokonaisuus auttoi tunnistamaan kehitysaihioita ja yhteistyön paikkoja, joita hankkeessa voidaan viedä eteenpäin.
Asiakkaalle työ tarjosi kuvan siitä, missä yritysten kiinnostus ja valmiudet olivat ja millaista tukea ne tarvitsivat päästäkseen mukaan uudenlaisiin arvoketjuihin. Se myös vahvisti hankkeen yritysrajapintaa: keskustelu ei jäänyt yleiseksi puheeksi vetytalouden potentiaalista, vaan sitä vietiin kohti konkreettisempia kysymyksiä, tarpeita ja jatkokehityksen suuntia.
Monimutkainen ja osin vielä hahmottuva teema vietiin yritysten arkeen ja alueelliseen yhteistyöhön. Kyselyt ja haastattelut antoivat pohjan, jonka päälle työpajoissa voitiin rakentaa yhteistä ymmärrystä. Fasilitoitu työskentely auttoi osallistujia tunnistamaan, mitä vihreän vedyn ja hiilidioksidin mahdollisuudet voisivat tarkoittaa juuri Kaakkois-Suomessa – ja millaisia kumppanuuksia, osaamista ja kehitysaihioita niiden ympärille tarvittaisiin.

