Kysyimme Double Roundin Advisory Boardilta eli Panu Kauselta, Harri Salomäeltä sekä Marko Paasulta heidän näkemyksiään tulevaisuudesta ja ajasta koronan jälkeen: Mitä ajatuksia koronan jälkeinen aika herättää ja millainen rooli kiertotaloudella on tässä tulevaisuudessa?
Viime aikojen suurin vaikuttaja on hyvässä ja pahassa ehdottomasti korona. Selvää on, että edelleen pandemian keskellä ei voi vielä tarkalleen ottaen tietää, mihin suuntaan tullaan menemään, mutta pitkään kestänyt tilanne antaa jo jotain osviittaa tilanteen kehittymisestä sekä tulevaisuuden näkymistä. Suurten muutosten murroksen keskeltä pilkottaa jo niin sanottu uusi normaali, mutta mitä se tulee pitämään sisällään?
Miten käy päätöksenteon?
Yksi iso muuttuja koronan myötä on etätyön lisääntyminen, sillä vaikka toivottavasti edessä on aika ilman korona-pandemiaa, tulee etätyö varmasti jäämään. Työmatkustaminen tulee todennäköisesti pitkällä tähtäimellä vähentymään, mutta miten käy päätöksenteon? Energia-alan moniosaaja ja toimitusjohtaja Marko Paasu mainitsi päätösten tekemiseen liittyvän intuitiivisuuden, johon henkilökohtaiset tapaamiset vaikuttavat, kun taas ruudun välityksellä käytävät keskustelut eivät jätä tilaa kokemukselle ja kohtaamiselle. Vaikka tapaamisten järjestäminen etäyhteyksin avaa paljon mahdollisuuksia, saattaa niiden merkitys muuttua kun samaan aikaan voi olla vaikka monessa eri tilaisuudessa samaan aikaan – jolloin ei välttämättä ole todellisesti läsnä yhdessäkään. Ennakointi- ja tulevaisuustyön ammattilainen Panu Kause tosin toi esiin myös etenkin Suomelle erinomaisen tilaisuuden päästä mukaan kansainväliselle kentälle, kun fyysistä läsnäoloa ei pidetä ainoana mahdollisuutena esimerkiksi kaupankäyntiin. Siinä mielessä korona-aika saattaa siis tehdä palveluksen kestävämmälle kansainväliselle kaupankäynnille.
Vastuullisuutta osataan jo vaatia
Toisaalta nähtäväksi jää, onko koronarajoitusten päätyttyä tarve ihmisten kohtaamiselle niin suuri, että vähintäänkin aluksi halutaan järjestää kaikki mahdollinen livenä ja vaikutus olisi siis päinvastainen? Advisory board oli yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi patoutuneet matkustustarpeet tulevat houkuttelemaan ihmisiä matkustamaan heti kun se on mahdollista, mutta pahimman piikin jälkeen ympäristövaikutukset palaavat taas mieleen. Pitkällä tähtäimellä todennäköistä kuitenkin on, että etäyhteyksiä ja mahdollisuuksia halutaan ja osataan hyödyntää ketterämmin kuin ennen pandemiaa.
Panu Kause toi esiin, että ilman koronaakin lähiaikoina on ollut havaittavissa yhteinen arvopohjan muutos, joka heijastuu kaikkeen toimintaan. Vastuullisuutta odotetaan ja jopa vaaditaan yhä enenevissä määrin ja tämä näkyy niin pääoman ohjautumisessa kuin kuluttajienkin käytöksessä. Valintoja halutaan, ja osataan tehdä vastuullisuudesta tinkimättä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että muutoksia on tehtävä. Muutokset on saatava ulottumaan paitsi isoihin yrityksiin, mutta myös PK-sektoriin. Oiva keino tähän ovat erilaiset tukirahoitukset joita etenkin koronan myötä on ollut jaossa runsaasti. Tukirahoitusten ohella myös verotus ja kauppapolitiikka ohjaavat toimijoita kohti kestävämpiä ratkaisuja, jolloin niistä on todellakin tulossa enemmänkin vaatimus kuin vaihtoehto. Marko mainitsi haastellisuuden tukikeinoista viestimisessä, sillä isoilla yrityksillä saattaa olla toiminnasta selvät sävelet, kun taas pienemmät saattavat jäädä jälkeen informaation puutteen vuoksi.
Muutoskyvykkyys on välttämättömyys
Energia-alalla kumppanuuksista ja innovaatioista vastaavan yksikön päällikkö Harri Salomäki totesi suunnittelutyön muutoksen olevan merkittävässä roolissa, sillä vastuullisuuden tulisi lähteä jo suunnittelupöydältä. Innovaatiotyöskentelyn keskeisestä roolista Panu esittikin, että nopeissakin muutoksissa on pysyttävä mukana, kuten nyt korona-aika on erinomaisesti osoittanut. Vaarana tähän liittyen voidaan nähdä polarisaatio, jossa muutosmyönteiset toimijat jatkavat innovointia ja kehittymistä, mutta alkutekijöissä olevat yritykset putoavat pelistä pois. Pandemia-aika erityisesti on kuitenkin osoittanut sen, että muutoksia on mahdollista tehdä nopeallakin aikataululla. Muutoskyvykkyyden kasvu on ollut väistämätöntä ja se toivottavasti mahdollistaa monilla toiminnan kehittämisen ja muuttumisen myös jatkossa – ja innoittaa myös muita.
Koronan vaikutuksesta edelleen vallitsevaksi megatrendiksi tunnistettiin digitalisaatio sekä sen vaikutus ostokäyttäytymiseen ja sen myötä myös logistiikkaan ja toimitusketjuihin. Advisory Boardissa oltiin samaa mieltä siitä, että koronan myötävaikutus digitalisaation vauhdittamiseen vaikuttaa suoraan myös logistisiin ratkaisuihin. Suurena muutosvoimana toimii sekä yhteisen arvopohjan muutos että yksilöiden ja asiakkaiden vaatimukset vastuullisuudesta. Harri mainitsi esimerkiksi pitkien toimitusketjujen haavoittuvuuden, joka on noussut esiin viime aikoina useaan otteeseen. Toimitusketjuihin tullaan etsimään ratkaisuja jatkossa varmasti entistä lähempää – ja tämä on tietenkin kiertotalouden kannalta vain hyvä asia. Digitalisaation myötä esimerkiksi kaupankäynnin vakiintuessa verkossa, kasvavat myös sen tavaravirtojen volyymit ja tämä vaikuttaa suoraan volyymeihin myös logistiikan puolella. Tähänkin on löydyttävä, ja siihen kokoajan etsitäänkin ratkaisuja, jotta toiminta olisi kestävämpää.
Kaupungistuminen lisääntyy
Kaupungistumisella, ja etenkin X- ja Y-sukupolvien kasvavalla kiinnostuksella kaupunkiasumista kohtaan, tulee olemaan jatkossa suuria vaikutuksia jotka näkyvät haasteina kaupunkisuunnittelussa sekä infrastruktuurissa. Kestävä asuminen ja kaupunkisuunnittelu tulee olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuuden kaupungeissa jos ja kun ihmiset myös Suomessa tulevat asumaan enenevissä määrin kaupunkikeskuksissa. Toisaalta havaittavissa on ollut myös päinvastaista liikehdintää, kun ihmiset ovat muuttaneet väljemmille vesille kaupunkien ulkopuolelle.
Marko ja Harri toivat esiin myös energia-alan murrosvaiheen, jossa asiakkaiden tietoisuus sekä vaatimukset vievät alaa vauhdilla eteenpäin. Tapetilla ovat erityisesti uusiutuvat energialähteet sekä pientuotanto ja kuten Marko totesi, käydyt keskustelut antavat aina buustia uusille innovaatioille ja kehittämistä on pakko tapahtua. Muutokset ja kehitys eivät ole tälläkään alalla pelkästään mahdollisuus, vaan suorastaan vaatimus.
Korona-ajan jälkeinen tulevaisuus vaatii varmasti sopeutumista ja “uusi normaali” on vielä muotoutumassa, mutta haasteet ja muutokset ovat kautta aikain toimineen ajureina uusille innovaatioille. Tämä käännekohta toimii toivottavasti sysäyksenä kohti kestävämpiä ratkaisuja.